Yritysten viherpesu

Monien suuryritysten ilmastolupaukset eivät kestä tarkempaa tarkastelua

Kirjailija: Martin Auer

2019 on Amazon muiden suurten yritysten kanssa Ilmastositoumus perustettu, yksi useita fuusioita yritykset, jotka sitoutuvat olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2040 mennessä. Mutta toistaiseksi Amazon ei ole täsmentänyt yksityiskohtaisesti, kuinka se aikoo saavuttaa tämän tavoitteen. Ei ole selvää, kattaako sitoumus vain hiilidioksidipäästöt vai kaikki kasvihuonekaasut, eikä ole selvää, missä määrin päästöjä todella vähennetään tai kompensoidaan vain hiilidioksidin kompensoinnilla.

Ikea haluaa olla "ilmastopositiivinen" vuoteen 2030 mennessä. Mitä se tarkalleen tarkoittaa, on edelleen epäselvää, mutta se viittaa siihen, että Ikea haluaa tehdä enemmän kuin olla hiilineutraali siihen mennessä. Tarkemmin sanottuna yritys aikoo vähentää päästöjään vain 2030 prosenttia vuoteen 15 mennessä. Muilta osin Ikea haluaa laskea mukaan muun muassa ”vältyttävät” päästöt eli päästöt, joita sen asiakkaat todella välttävät ostaessaan aurinkopaneeleja Ikeasta. Ikea laskee myös tuotteisiinsa sitoutuneen hiilen. Yritys on tietoinen siitä, että tätä hiiltä vapautuu uudelleen keskimäärin noin 20 vuoden kuluttua (esim. puutuotteiden hävittämisessä ja poltettaessa). Tämä tietysti taas kumoaa ilmastovaikutuksen.

omena mainostaa verkkosivuillaan: ”Olemme CO2-neutraaleja. Ja vuoteen 2030 mennessä kaikki rakastamasi tuotteet ovat myös sellaisia." Tämä "Olemme CO2-neutraali" koskee kuitenkin vain työntekijöiden omia suoria toimintoja, työmatkoja ja työmatkoja. Niiden osuus konsernin kokonaispäästöistä on kuitenkin vain 1,5 prosenttia. Loput 98,5 prosenttia tapahtuu toimitusketjussa. Tässä Apple on asettanut itselleen 2030 prosentin vähennystavoitteen vuoteen 62 mennessä vuoden 2019 mukaan. Se on kunnianhimoista, mutta silti kaukana hiilidioksidineutraaliudesta. Yksityiskohtaiset välitavoitteet puuttuvat. Ei myöskään ole asetettu tavoitteita energiankulutuksen vähentämiselle tuotteiden käytöllä. 

Hyviä ja huonoja käytäntöjä

Samanlaisia ​​tilanteita on nähtävissä muissakin suurissa yrityksissä. Ajatushautomo Uusi ilmastoinstituutti tutustui tarkemmin 25 suuryrityksen suunnitelmiin ja analysoi yritysten yksityiskohtaiset suunnitelmat. Toisaalta arvioitiin suunnitelmien läpinäkyvyyttä ja toisaalta sitä, ovatko suunnitellut toimenpiteet toteutettavissa ja riittäviä yritysten itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnissa ei huomioitu yrityksen yleistavoitteita eli sitä, vastaavatko tuotteet tässä muodossa ja siinä määrin yhteiskunnallisia tarpeita. 

Tulokset julkaistiin Corporate Climate Responsibility Monitor 2022 -raportissa[1] yhdessä kansalaisjärjestön kanssa Hiilimarkkinat julkaistu. 

Raportissa tunnistetaan useita hyviä käytäntöjä, joiden perusteella yritysilmastolupausten noudattamista voidaan mitata:

• Yritysten tulee seurata kaikkia päästöjään ja raportoida vuosittain. Nimittäin ne, jotka ovat peräisin omasta tuotannostaan ​​("Scope 1"), heidän käyttämänsä energian tuotannosta ("Scope 2") ja toimitusketjusta ja loppupään prosesseista, kuten kuljetuksesta, kulutuksesta ja hävittämisestä ("Scope 3"). 
• Yritysten tulee ilmaista ilmastotavoitteissaan, että näihin tavoitteisiin kuuluvat päästöt soveltamisalaan 1, 2 ja 3 sekä muut asiaankuuluvat ilmastotekijät (kuten muuttunut maankäyttö). Niiden tulisi asettaa tavoitteet, jotka eivät sisällä kompensaatioita ja ovat tämän teollisuudenalan 1,5 °C:n tavoitteen mukaisia. Ja heidän tulisi asettaa selkeät virstanpylväät enintään viiden vuoden välein.
• Yritysten tulee toteuttaa syvällisiä hiilidioksidipäästöjä koskevia toimenpiteitä ja myös julkistaa ne, jotta muut voivat jäljitellä niitä. Sinun tulee hankkia korkealaatuisinta uusiutuvaa energiaa ja paljastaa kaikki lähteen tiedot.
• Niiden tulisi tarjota kunnianhimoista taloudellista tukea ilmastonmuutoksen hillitsemiseen arvoketjunsa ulkopuolella ilman, että ne naamioituvat päästöjensä neutralointiin. Mitä tulee hiilidioksidipäästöihin, niiden tulisi välttää harhaanjohtavia lupauksia. Vain ne hiilidioksidin kompensoinnit tulisi laskea, jotka korvaavat ehdottomasti väistämättömät päästöt. Yritysten tulisi valita vain ratkaisuja, jotka sitovat hiiltä vuosisatoja tai vuosituhansia (vähintään 2 vuotta) ja jotka voidaan määrittää tarkasti. Tämä väite voidaan täyttää vain teknologisilla ratkaisuilla, jotka mineralisoivat hiilidioksidia eli muuntavat sen esimerkiksi magnesiumkarbonaatiksi (magnesiitiksi) tai kalsiumkarbonaatiksi (kalkki), ja jotka ovat saatavilla vasta tulevaisuudessa, mutta joita ei voida määrittää tarkemmin.

Raportissa mainitaan seuraavat huonot käytännöt:

• Päästöjen valikoiva paljastaminen, erityisesti Scope 3:sta. Jotkut yritykset käyttävät tätä piilottaakseen jopa 98 prosenttia koko jalanjäljestään.
• Aiempien päästöjen liioittelu, jotta vähennykset näyttäisivät suuremmilta.
• Päästöjen ulkoistaminen alihankkijoille.
• Piilota toimimattomuus suurten tavoitteiden taakse.
• Älä sisällytä toimitusketjujen ja jatkoprosessien päästöjä.
• Väärät tavoitteet: vähintään neljä kyselyyn vastanneesta 25 yrityksestä on julkaissut tavoitteet, jotka eivät itse asiassa vaadi vähennyksiä vuosien 2020 ja 2030 välillä.
• Epämääräisiä tai epätodennäköisiä tietoja käytetyistä virtalähteistä.
• Vähennysten kaksoislaskenta.
• Valitse yksittäisiä tuotemerkkejä ja mainosta niitä CO2-neutraaleina.

Ei ykköspaikkaa luokituksessa

Näihin hyviin ja huonoihin käytäntöihin perustuvassa arvioinnissa yksikään tutkituista yrityksistä ei saavuttanut ykkössijaa. 

Maersk tuli toiseksi ("hyväksyttävä"). Maailman suurin konttilaivavarustamo ilmoitti tammikuussa 2022, että se aikoo saavuttaa vuoteen 2040 mennessä nettonollapäästöt koko yhtiölle, mukaan lukien kaikki kolme kohdetta. Tämä on parannus aikaisempiin suunnitelmiin. Vuoteen 2030 mennessä terminaalien päästöjen pitäisi laskea 70 prosenttia ja laivaliikenteen päästöintensiteetin (eli päästöt kuljetettua tonnia kohti) 50 prosenttia. Tietenkin, jos rahtimäärät kasvavat samaan aikaan, tämä on alle 50 prosenttia absoluuttisista päästöistä. Maerskin olisi tällöin saavutettava suurin osa vähennyksistä vuosien 2030 ja 2040 välillä. Maersk on myös asettanut tavoitteita siirtymiselle suoraan CO2-neutraaleihin polttoaineisiin eli synteettisiin ja biopolttoaineisiin. Nestekaasua ei pidetä väliaikaisena ratkaisuna. Koska nämä uudet polttoaineet aiheuttavat kestävyys- ja turvallisuusongelmia, Maersk on tilannut myös niihin liittyviä tutkimuksia. Vuonna 2024 on tarkoitus ottaa käyttöön kahdeksan rahtialusta, joita voidaan käyttää sekä fossiilisilla polttoaineilla että biometanolilla tai e-metanolilla. Tällä Maersk haluaa välttää lukituksen. Yhtiö on myös lobbannut Maailman merenkulkujärjestöltä yleistä meriliikenteen hiilimaksua. Raportissa arvostellaan sitä, että toisin kuin vaihtoehtoisten polttoaineiden yksityiskohtaisissa suunnitelmissa, Maersk esittää vain vähän selkeitä tavoitteita soveltamisalan 2 ja 3 päästöille. Ennen kaikkea energialähteet, joista vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottamiseen tarvittava sähkö lopulta tulee, ovat kriittisiä.

Apple, Sony ja Vodafone sijoittuivat kolmanneksi ("kohtalaisesti").

Seuraavat yritykset täyttävät kriteerit vain vähän: Amazon, Deutsche Telekom, Enel, GlaxoSmithkline, Google, Hitachi, Ikea, Volkswagen, Walmart ja Vale. 

Raportista löytyy hyvin vähän kirjeenvaihtoa Accenturen, BMW Groupin, Carrefourin, CVS Healthin, Deutsche Post DHL:n, E.On SE:n, JBS:n, Nestlén, Novartisin, Saint-Gbainin ja Unileverin kanssa.

Vain kolme näistä yhtiöistä on laatinut koko arvoketjuun vaikuttavia vähennyssuunnitelmia: tanskalainen varustamojätti Maersk, brittiläinen viestintäyhtiö Vodafone ja Deutsche Telekom. 13 yritystä on toimittanut yksityiskohtaiset toimenpidepaketit. Nämä suunnitelmat riittävät vähentämään päästöjä keskimäärin 40 prosenttia luvatun 100 prosentin sijaan. Yrityksistä ainakin viisi saavuttaa toimenpiteillään vain 15 prosentin vähennyksen. Niihin eivät esimerkiksi sisälly toimittajiensa tai jatkoprosessien, kuten kuljetuksen, käytön ja hävittämisen, aiheuttamia päästöjä. Kaksitoista yrityksistä ei ole toimittanut selkeitä yksityiskohtia kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmistaan. Jos kaikki tarkasteltavat yritykset otetaan yhdessä, ne saavuttavat vain 20 prosenttia luvatusta päästövähennyksestä. Jotta 1,5 asteen tavoite silti saavutettaisiin, kaikkia päästöjä olisi vähennettävä 2030-40 prosenttia vuoteen 50 mennessä vuoteen 2010 verrattuna.

CO2-kompensaatiot ovat ongelmallisia

Erityisen huolestuttavaa on, että monet yritykset sisällyttävät hiilidioksidin kompensointia suunnitelmiinsa suurelta osin metsänistutusohjelmien ja muiden luontoon perustuvien ratkaisujen kautta, kuten Amazon tekee suuressa mittakaavassa. Tämä on ongelmallista, koska näin sitoutunut hiili voi vapautua takaisin ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen tai metsähakkuiden ja polttojen kautta. Tällaiset hankkeet vaativat myös alueita, joita ei ole loputtomiin käytettävissä ja joista saattaa silloin olla pulaa elintarviketuotantoon. Toinen syy on se, että hiilen sitominen (ns. negatiiviset päästöt) zusätzlich päästöjen vähentämiseksi. Yritysten tulisi siis ehdottomasti tukea tällaisia ​​ohjelmia metsänistutus- tai soiden ennallistamiseen ja niin edelleen, mutta heidän ei pidä käyttää tätä tukea tekosyynä olla vähentämättä päästöjään, eli olla sisällyttämättä niitä negatiivisiksi eriksi päästöbudjettiinsa. 

Myös sellaisia ​​teknologioita, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä ja sitovat sen pysyvästi (mineralisoivat), voidaan pitää uskottavana kompensaationa vain, jos niillä on tarkoitus korvata väistämättömiä päästöjä tulevaisuudessa. Yritysten on tällöin otettava huomioon, että myös nämä teknologiat, mikäli ne otetaan käyttöön, ovat saatavilla vain rajoitetusti ja niihin liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Niiden on seurattava tiiviisti kehitystä ja päivitettävä ilmastosuunnitelmansa sen mukaisesti.

On luotava yhtenäiset standardit

Kaiken kaikkiaan raportissa todetaan, että yritysten ilmastolupausten arvioimiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ei ole yhtenäisiä standardeja. Tällaisia ​​standardeja tarvitaan kiireesti, jotta todellinen ilmastovastuu voidaan erottaa viherpesusta.

Tällaisten standardien kehittämiseksi valtioista riippumattomien elinten, kuten yritysten, sijoittajien, kaupunkien ja alueiden, nettonollasuunnitelmille, Yhdistyneet Kansakunnat julkaisi yhden tämän vuoden maaliskuussa. korkean tason asiantuntijaryhmä herätetty henkiin. Suositukset odotetaan julkaistavan ennen vuoden loppua.

Täplätty: Renate Christ

Kansikuva: Canva/jälkikäsittely Simon Probst

[1]    Päivä, Thomas; Mooldijke, Silke; Smit, Sybrig; Posada, Eduardo; Hans, Frederic; Fearnehough, Harry et ai. (2022): Corporate Climate Responsibility Monitor 2022. Köln: New Climate Institute. Verkossa: https://newclimate.org/2022/02/07/corporate-climate-responsibility-monitor-2022/, kirjattu 02.05.2022.