Sonja Bettel
"Tanska ja Norja ovat maita, joissa vallitsee suurin luottamus muihin ihmisiin."
Christian Bjørnskov, Århusin yliopisto
Voiko maa tyydyttää kansalaistensa tärkeimmät tarpeet? Antaako se olosuhteet yksilöille ja yhteisöille parantamaan ja ylläpitämään hyvinvointiaan? Ja onko kaikilla kansalaisilla mahdollisuus hyödyntää mahdollisuuksiaan täysimääräisesti? Nämä ovat kysymyksiä, joihin Social Progress Index (SPI) pyrkii vastaamaan vuosittain mahdollisimman monelle valtiolle ympäri maailmaa monimutkaisella metatutkimuksella. Tanskan osalta voit vastata kaikkiin näihin kysymyksiin seuraavasti: Kyllä! Kyllä! Kyllä!
Tanska on siis saavuttanut 2017: n SPI: n kärkipaikan. Tulos ei oikeastaan ole yllättävää, kirjoita raportissaan "Social Progress Index" -tekijät. Tanskaa on jo kauan ihailtu menestyvästä sosiaalisesta järjestelmästään ja korkeasta elämänlaadustaan. 2017: n alussa, jo ennen SPI: n julkaisemista, monet saksankieliset tiedotusvälineet julistivat "tyypillisen tanskalaisen" elämäntavan viimeisimmäksi sosiaaliseksi suuntaukseksi: "Hygge" (äänestetty hugge) kutsuu itseään siitä ja se voidaan kääntää nimellä "Gemütlichkeit". Istut kotona tai luonnossa perheen ja ystävien kanssa yhdessä, syöt ja juo hyvin, puhut ja olet vain onnellinen. Kesällä jopa samanniminen aikakauslehti tuli markkinoille Saksassa, missä voit nähdä monia kirkkaita ihmisiä.
"Yksi tuttava sanoi kerran, että tanskalaiset olemme niin onnellinen, koska meillä on niin alhaiset odotukset", sanoo Dane Klaus Pedersen viihdyttäen. Klaus on 42-vuotias, asuu Århusissa, Tanskan toiseksi suurimmassa kaupungissa ja ylläpitää elokuvayhtiötä kymmenen vuotta. "Olen aika tyytyväinen elämääni", hän sanoo, "Ainoa asia, joka häiritsee minua Tanskassa, ovat korkeat verot ja sää." Et voi muuttaa säätä, mutta kynttilöitä, huopia ja " Hygge ", katso yllä. Ja verot?
"Tanskassa ja Norjassa 70 prosenttia vastaajista sanoi, että useimpiin ihmisiin voidaan luottaa. Muualla maailmassa vain 30 prosenttia."
Tanskaa pidetään korkeana verorasituksen maana, mutta OECD: n mukaan se on vain hiukan yli 36-prosentin keskiarvon. OECD: n kärjessä on Belgia, jonka verorasitus on 54 prosenttia, Itävallassa 47,1 prosenttia, Tanskassa 36,7 prosenttia. Useimmissa maissa tämä prosenttiosuus koostuu tuloverosta ja sosiaaliturvamaksuista, kuten sairausvakuutuksista, työttömyysvakuutuksista, tapaturmavakuutuksista jne., Kun taas Tanskassa maksetaan vain tuloveroa ja työnantajalle pieni osa sosiaaliturvamaksuista. Valtio rahoittaa siten laajat sosiaalietuudet tuloveroista, mikä antaa kansalaisille kuvan siitä, että nämä edut ovat ilmaisia.
"Olemme erittäin etuoikeutettuja", sanoo 38-vuoden projektipäällikkö Nicoline Skraep Larsen, jolla on kaksi lasta neljä-kuusi. Tanskassa koulu ja opiskelu ovat ilmaisia, opintoille saat jopa taloudellisen tuen. Suurimman osan opiskelijoista olisi edelleen tehtävä työtä puolella, varsinkin jos he asuvat kalliissa Kööpenhaminassa, mutta tärkeimmistä asioista huolehditaan. "Joten jokaisella on mahdollisuus opiskella riippumatta siitä, kuinka paljon rahaa vanhemmillasi on", Nicoline sanoo. Siksi tanskalaiset ovat hyvin koulutettuja, mikä tarkoittaa myös suurempia tuloja. Tanskassa on sanomattakin selvää, että naiset ja miehet työskentelevät tasa-arvoisesti. Nainen voi olla kotona vuoden ajan lapsen syntymän jälkeen, sitä seuraavan ajan on riittävästi lastenhoitopaikkoja, jotka eivät maksa paljon.
Lapset ja perhe ovat erittäin tärkeitä Tanskassa. "On aina hyväksyttävää poistua toimistosta aikaisemmin, koska sinun on otettava lapset", toteaa Sebastian Campion, joka työskentelee suunnittelijana Kööpenhaminan kansainvälisessä yrityksessä, jolla ei ole itse lapsia. Virallisesti Tanskassa viikkotyöaika on 37 tuntia, mutta monet avaisivat kannettavan illalla, kun lapset ovat sängyssä. Nicoline ei usko että se on huonoa. Hän työskentelee todennäköisesti 42 tuntia viikossa, mutta hän ei edes ajattele ylityötöistä, koska arvostaa helppoa joustavuutta.
SPI korostaa myös kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Tanskassa. Niillä, jotka eivät ansaitse tarpeeksi tietyllä odotusajalla, on mahdollisuus vuokrata sosiaalinen asunto, joka maksaa noin puolet enemmän kuin avoimilla markkinoilla. Vaikka sairastat, menetät työsi, olet työkyvytön tai haluat jäädä eläkkeelle - tanskalaisten melkein kaikissa vaikeissa elämäntilanteissa on sosiaalinen verkosto. Kansalaisten oikeudet pidetään myös korkeina, vaikka Tanskaa ei ole säästynyt viime vuosina huomattavasta muutoksesta oikeuteen Euroopassa ja pakolaisten ja maahanmuuttajien sulkemiseen. Joillekin sosiaalietuudet ovat jo liian suuria, ja he valittavat, että heidän on maksettava veroja muille, jotka (mistä tahansa syystä) eivät toimi, Klaus Pedersen toteaa.
Onnellinen luottamuksen ja nöyryyden kautta
Sanoa, että olet enemmän tai parempi kuin joku muu, on tabu Tanskassa. Tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemose on kuvaillut 1933-romaania, joka näytetään kuvitteellisessa Janten kylässä. Sittemmin tätä tabua kutsutaan nimellä "Janteloven", kuten "Janten laki".
Janten käytännesäännöt - ja onnellinen?
Janten laki (tanskalainen / norja .: Janteloven, ruotsi: Jantelagen) on pysyvä termi, joka juontaa Aksel Sandemose (1899-1965) romaaniin "Pakolainen, joka ylittää hänen radansa" (En flyktning krysser sitt spor, 1933) , Siinä Sandemose kuvaa tanskalaisen Jante-nimisen pienmielisen ympäristön ja paineen mukauttaa perhe- ja sosiaalinen ympäristö kypsyvälle pojalle Aspen Arnakkelle.
Janten laki on ymmärretty Skandinavian kulttuurialueen sosiaalisten sääntöjen toimintaohjeiksi. Ohjeen luultavasti velkaa sen epäselvyys yleisölle yleensä sen ambivalenssin vuoksi: Jotkut näkevät sen rajoittavan - aivan ytimeen - itsekäs menestyspyrkimystä; toiset näkevät Janten lain yksilöllisyyden ja henkilökohtaisen kehityksen tukahduttamisena.
Antropologisessa mielessä Janteloven voisi viitata mahdolliseen tyypilliseen skandinaaviseen itsekuriin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa: Päivänä osoitettu nöyryys välttää kateutta ja varmistaa kollektiivin menestyksen.
de.wikipedia.org/wiki/Janteloven
Mutta kaikki tämä ei selitä, miksi tanskalaisia pidetään paitsi sosiaalisesti edistyneimpiä myös norjalaisia, maailman onnellisimpia ihmisiä. Vastauksen tähän tarjoaa Århusin yliopiston tutkija Christian Bjørnskov: "Tanska ja Norja ovat maita, joissa luottamus muihin ihmisiin on eniten." Molemmissa maissa 70 prosenttia vastaajista kertoo, että suurin osa ihmisistä muualla maailmassa on vain 30 prosenttia. Luottamus on jotain, mitä oppii syntymästään lähtien, kulttuurin perinnettä, mutta Tanskassa se on hyvin perusteltu, Christian Bjørnskov sanoo. Lait on muotoiltu selkeästi ja niitä noudatetaan, hallinto toimii hyvin ja avoimesti, korruptio on harvinaista. Oletetaan, että kaikki toimivat oikein. Klaus Pedersen vahvistaa tämän: "Suoritan liiketoimintaa vain kädenpuristuksella".
Klaus asui muutaman vuoden Sveitsissä, missä verot ovat paljon alhaisemmat ja sosiaalietuudet alhaisemmat. Onnellisuusraportti asettaa Sveitsin neljänneksi ja viidenneksi SPI 2017 -sarjassa. Polut onnellisuuteen ovat tietenkin hyvin erilaisia.
Sosiaalisen kehityksen hakemisto - onnellinen?
Tutkimusryhmä, jonka johtaja on Harvard Business Schoolin taloustieteen professori Michael Porter, on laskenut sosiaalisen edistymisen indeksin (SPI) 2014: n jälkeen kaikista maailman maista, joista on riittävästi tietoa; vuonna 2017 128-maat olivat. Se perustuu lukuisiin kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden tutkimuksiin, jotka koskevat elinajanodotetta, terveyttä, sairaanhoitoa, vesihuoltoa ja puhtaanapitoa, asumista, turvallisuutta, koulutusta, tiedotusta ja viestintää, ympäristöä, ihmisoikeuksia, vapautta, suvaitsevaisuutta ja osallisuutta. Ajatuksena on saada vastine bruttokansantuotteelle (BKT), joka mittaa vain maan taloudellista menestystä, mutta ei sosiaalista edistystä. Hakemiston julkaisee voittoa tavoittelematon organisaatio Social Progress Imperative, joka perustuu Amartya Senin, Douglass Northin ja Joseph Stiglitzin työhön. Sen tavoitteena on myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tanskassa on suurin sosiaalinen kehitys 90,57-pisteillä, seuraavina ovat Suomi (90,53), Islanti ja Norja (kukin 90,27) ja Sveitsi (90,10). Tanskan tulokset ovat hyvät kaikilla alueilla paitsi terveyden ja elinajanodotteen suhteen, joka on keskimäärin 80,8 vuotta, naapurissa Ruotsissa se on 82,2. Tutkimukset viittaavat siihen, että Tanskan suurempi tupakan ja alkoholin kulutus on syyllinen.Alppien tasavalta menettää paikkansa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kuuluu edelleen niiden maiden pieneen joukkoon, joiden sosiaalinen kehitys on erittäin korkeaa. Ihmisen perustarpeiden tyydyttämisessä Itävalta onnistuu jopa sijoittamaan 5: n. Kohtuuhintaisen asumisen saatavuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden lisäksi tähän luokkaan sisältyy pääsy juomaveteen ja saniteettitilaan. Kahdessa muussa pääluokassa "Hyvinvoinnin perusteet" ja "Mahdollisuudet ja mahdollisuudet" Itävalta sijoittuu 9 ja 16. Huolimatta erittäin positiivisesta kokonaistuloksesta Itävalta on joillakin alueilla odotettua arvoa alhaisempi. Jos BKT: tä verrataan sosiaalisen kehityksen asteeseen, on selvää tarvetta saavuttaa etenkin yhtäläiset mahdollisuudet, koulutus ja sosiaalinen suvaitsevaisuus.
64,85 Social Progress -indeksin kokonaispistemäärällä (100) saadaan hiukan parannusta vuodesta toiseen (2016: 62,88 pistettä). Vaikka globaali sosiaalinen edistyminen tapahtuu, sen vakavuus ja nopeus vaihtelevat suuresti alueesta riippuen. Social Progress Index on analysoinut 128-maita ympäri maailmaa 50-sosiaalisten ja ympäristötekijöiden suhteen.
www.socialprogressindex.com
Photo / Video: Shutterstock.
