Ydinsodan ilmastovaikutukset: XNUMX–XNUMX miljardin ihmisen nälkä

Kirjailija: Martin Auer

Miten ydinsodan ilmastovaikutukset vaikuttaisivat maailmanlaajuiseen ravitsemukseen? Lili Xian ja Alan Robockin johtama tutkimusryhmä Rutgersin yliopistosta tutki tätä kysymystä. the Opiskella julkaistiin juuri lehdessä Luonnonruoka julkaistu.
Palavien kaupunkien savu ja noki pimentäisivät kirjaimellisesti taivaan, jäähdyttäisivät voimakkaasti ilmastoa ja vaikeuttaisivat vakavasti ruoantuotantoa. Mallilaskelmat osoittavat, että jopa kaksi miljardia ihmistä voi kuolla ruokapulaan "rajoitetussa" sodassa (esim. Intian ja Pakistanin välillä) ja jopa viisi miljardia "suuressa" sodassa Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.

Tutkijat käyttivät ilmaston, sadon kasvun ja kalastuksen malleja laskeakseen, kuinka monta kaloria kussakin maassa olisi ihmisten käytettävissä toisena sodan jälkeisenä vuonna. Erilaisia ​​skenaarioita tutkittiin. Esimerkiksi Intian ja Pakistanin välinen "rajoitettu" ydinsota voisi ruiskuttaa stratosfääriin 5-47 Tg (1 teragrammi = 1 megatonni) nokea. Tämä johtaisi maapallon keskilämpötilan laskuun 1,5–8 °C toisena sodan jälkeisenä vuonna. Kirjoittajat kuitenkin huomauttavat, että kun ydinsota on alkanut, sitä voi olla vaikea hillitä. Sota Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sekä Venäjän - joilla on yhteensä yli 90 prosenttia ydinasearsenaalista - välillä voi tuottaa 150 Tg nokea ja lämpötilan pudotuksen 14,8 °C. Viimeisen jääkauden aikana, 20.000 5 vuotta sitten, lämpötilat olivat noin XNUMX °C alhaisemmat kuin nykyään. Tällaisen sodan ilmastovaikutukset väistyisivät hitaasti ja kestäisivät jopa kymmenen vuotta. Jäähdytys vähentäisi myös sademäärää alueilla, joilla on kesämonsuuni.

Taulukko 1: Atomipommit kaupunkikeskuksissa, räjähdysvoima, pommin räjähdyksen aiheuttamat suorat kuolemantapaukset ja nälkäkuoleman vaarassa olevien ihmisten määrä tutkituissa skenaarioissa

Taulukko 1: 5 Tg:n nokikontaminaatiotapaus vastaa oletettua Intian ja Pakistanin välistä sotaa vuonna 2008, jossa kumpikin osapuoli käyttää 50 Hiroshiman kokoista pommia silloisesta arsenaalistaan.
Tapaukset 16–47 Tg vastaavat hypoteettista Intian ja Pakistanin välistä sotaa ydinasein, joka niillä saattaa olla vuoteen 2025 mennessä.
Tapaus 150 Tg:n kontaminaatiolla vastaa oletettua sotaa, jossa hyökätään Ranskaan, Saksaan, Japaniin, Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Kiinaan.
Viimeisen sarakkeen luvut kertovat kuinka moni näkisi nälkään, jos muulle väestölle annettaisiin vähintään 1911 kcal per henkilö. Oletuksena on, että kansainvälinen kauppa on romahtanut.
a) Viimeisen rivin/sarakkeen luku saadaan, kun 50 % rehutuotannosta muunnetaan ihmisravinnoksi.

Maaperän ja veden paikallinen radioaktiivinen saastuminen pommiräjähdysten läheisyydessä on jätetty pois tutkimuksesta, joten arviot ovat hyvin varovaisia ​​ja todellinen uhrien määrä olisi suurempi. Ilmaston äkillinen, massiivinen jäähtyminen ja valon väheneminen fotosynteesiä varten ("ydintalvi") johtaisi kypsymisen viivästymiseen ja lisäkylmästressiin ravintokasveissa. Keski- ja korkeilla leveysasteilla maatalouden tuottavuus kärsii enemmän kuin subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Stratosfäärin saastuminen, jossa on 27 Tg mustahiiltä, ​​vähentäisi satoa yli 50 % ja kalastuksen tuottoa 20–30 % pohjoisen pallonpuoliskon keski- ja korkeilla leveysasteilla. Ydinasevaltioissa Kiinassa, Venäjällä, USA:ssa, Pohjois-Koreassa ja Isossa-Britanniassa kalorivarasto vähenisi 30-86 %, eteläisissä ydinmaissa Pakistanissa, Intiassa ja Israelissa 10 %. Kaiken kaikkiaan rajoitetun ydinsodan epätodennäköisessä skenaariossa neljännes ihmiskunnasta kuolisi nälkään ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi; suuremmassa sodassa, todennäköisempi skenaario, yli 60 % ihmisistä kuolisi nälkään kahdessa vuodessa. .

On korostettava, että tutkimuksessa viitataan vain ydinsodan nokikehityksen välillisiin vaikutuksiin elintarviketuotantoon. Sotaa käyvillä valtioilla on kuitenkin vielä muitakin ongelmia, joita ovat tuhoutunut infrastruktuuri, radioaktiivinen saastuminen ja katkenneet toimitusketjut.

Taulukko 2: Muutos ruokakalorien saatavuudessa ydinasevaltioissa

Taulukko 2: Kiina sisältää Manner-Kiinan, Hongkongin ja Macaon.
Lv = kotitalouksien ruokahävikki

Vaikutukset ravitsemukseen eivät kuitenkaan riipu pelkästään aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Mallilaskelmissa yhdistetään erilaisia ​​oletuksia käytettyjen aseiden määrästä ja niistä aiheutuvasta noesta muihin tekijöihin: Onko kansainvälinen kauppa vielä käynnissä, jotta paikallista ruokapulaa voidaan kompensoida? Korvataanko eläinrehun tuotanto kokonaan tai osittain ihmisravinnolla? Onko mahdollista välttää ruokahävikki kokonaan tai osittain?

"Parhaassa" tapauksessa 5 Tg nokea aiheuttava saastuminen maailmanlaajuisesti putoaisi 7 %. Siinä tapauksessa useimpien maiden väestö tarvitsisi vähemmän kaloreita, mutta heillä olisi silti tarpeeksi työvoimansa ylläpitämiseen. Suuremman saastumisen vuoksi useimmat keski- ja korkean leveysasteen maat näkivät nälkään, jos ne jatkaisivat rehun kasvattamista. Jos rehun tuotanto puolitetaan, jotkin keskileveysaste maat voisivat silti tarjota tarpeeksi kaloreita väestölleen. Nämä ovat kuitenkin keskiarvoja ja jakautumiskysymys riippuu maan sosiaalisesta rakenteesta ja olemassa olevasta infrastruktuurista.

"Keskimääräisellä" 47 Tg:n noen saastumisella riittävä ruokakalorit maailman väestölle voitaisiin taata vain, jos rehuntuotanto siirrettäisiin 100-prosenttiseen elintarviketuotantoon, ruokahävikkiä ei synny ja saatavilla oleva ruoka jakautuisi tasapuolisesti maailman väestön kesken. Ilman kansainvälistä korvausta alle 60 prosenttia maailman väestöstä voisi saada riittävästi ruokaa. Pahimmassa tutkitussa tapauksessa, 150 Tg nokea stratosfäärissä, maailman elintarviketuotanto laskisi 90 % ja useimmissa maissa vain 25 % väestöstä selviäisi toisena sodan jälkeisenä vuonna.

Erityisen voimakasta sadon laskua ennustetaan tärkeille elintarvikeviejille, kuten Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Nämä maat voisivat reagoida vientirajoituksilla, joilla olisi katastrofaaliset seuraukset esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän tuonnista riippuvaisille maille.

Vuonna 2020 arvioiden mukaan 720–811 miljoonaa ihmistä kärsi aliravitsemuksesta, vaikka ruokaa tuotettiin maailmanlaajuisesti enemmän kuin tarpeeksi. Tämä tekee todennäköiseksi, että edes ydinkatastrofin sattuessa ruokaa ei jaeta tasapuolisesti maiden sisällä tai välillä. Epätasa-arvo johtuu ilmastollisista ja taloudellisista eroista. Isossa-Britanniassa olisi voimakkaampi sadon lasku kuin esimerkiksi Intiassa. Ranskalla, joka on tällä hetkellä elintarvikkeiden viejä, olisi elintarvikeylijäämä alemmissa skenaarioissa kansainvälisen kaupan häiriön vuoksi. Australia hyötyisi viileämmästä ilmastosta, joka sopisi paremmin vehnän kasvattamiseen.

Kuva 1: Ruoan saanti kcal henkilöä kohti päivässä vuonna 2 ydinsodan aiheuttaman noen saastumisen jälkeen

Kuva 1: Vasemmalla oleva kartta näyttää ruokatilanteen vuonna 2010.
Vasemmassa sarakkeessa näkyy tapaus jatkuvan karjan ruokinnan yhteydessä, keskimmäisessä sarakkeessa tapaus, jossa rehua on 50 % ihmisravinnoksi ja 50 % rehuksi, oikealla tapaus ilman karjaa ja 50 % ihmisravinnoksi tarkoitettua rehua.
Kaikki kartat perustuvat olettamukseen, että kansainvälistä kauppaa ei ole, vaan ruoka jakautuu tasaisesti maan sisällä.
Vihreällä merkityillä alueilla ihmiset saavat riittävästi ruokaa jatkaakseen fyysistä toimintaansa normaalisti. Keltaisella merkityillä alueilla ihmiset laihtuivat ja voisivat tehdä vain istumatyötä. Punainen tarkoittaa, että kalorien saanti on pienempi kuin perusaineenvaihdunta, mikä johtaa kuolemaan rasvavarastojen ja lihasmassan ehtymisen jälkeen.
150 Tg, 50 % jätettä tarkoittaa, että 50 % kotitaloudessa muuten hukkaan menneestä ruoasta on saatavilla ravinnoksi, 150 Tg, 0 % jätettä tarkoittaa, että kaikki muutoin hukkaan mennyt ruoka on saatavilla ravinnoksi.
Grafiikka lähteestä: Maailmanlaajuinen elintarviketurvattomuus ja nälänhätä, joka johtuu sadon, merikalastuksen ja kotieläintuotannon vähenemisestä ydinsodan nokiruiskutuksen aiheuttaman ilmastohäiriön vuoksi, CC: SA, käännös MA

Tutkimuksessa ei huomioitu elintarviketuotannon vaihtoehtoja, kuten kylmänkestäviä lajikkeita, sieniä, merilevää, alkueläin- tai hyönteisproteiineja ja vastaavia. Olisi valtava haaste hallita siirtymistä tällaisiin ravintolähteisiin ajoissa. Tutkimus koskee myös vain ruokavalion kaloreita. Mutta ihminen tarvitsee myös proteiineja ja mikroravinteita. Niin paljon on vielä avointa jatkotutkimuksille.

Lopuksi kirjoittajat korostavat jälleen kerran, että ydinsodan - jopa rajoitetun - seuraukset olisivat katastrofaalisia maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle. Sotateatterin ulkopuolella voi kuolla kahdesta viiteen miljardia ihmistä. Nämä tulokset ovat lisätodisteita siitä, että ydinsotaa ei voida voittaa eikä sitä saa koskaan käydä.

Kansikuva: 5. kautta deviantART
Täplitetty: Verena Winiwarter