in , ,

Uusi WWF-raportti: kolmasosa kaikista makean veden kaloista on uhanalaisia ​​maailmanlaajuisesti

Sockeye-lohi, punainen lohi, Sockeye (Oncorhynchus nerka) Kutemisvaihdosta, 2010-ajo, Adams-joki, Brittiläinen Kolumbia, Kanada, 10-10-2010 Sockeye-lohi (Oncorhynchus nerka) kutemisväestöstä, 2010-ajo, Adams-joki, Brittiläinen Kolumbia, Kanada, 10-10-2010 Saumon rouge (Oncorhynchus nerka) Migration vers les fray res, Rivi re Adams, Colombie Britannique, Canada, 10-10-2010

80 kalalajia on jo kuollut, joista 16 viime vuonna - Itävallassa 60 prosenttia kaikista kalalajeista on punaisella listalla - WWF kehottaa lopettamaan vesimuodostumien rakentamisen, liikakäytön ja saastumisen

Ein luonnonsuojelujärjestön WWF: n uusi raportti (World Wide Fund for Nature) varoittaa maailman kalakuolemasta ja sen seurauksista. Maailmanlaajuisesti kolmasosa kaikista makean veden kalalajeista uhkaa sukupuuttoon. 80 lajia on jo kuollut sukupuuttoon, joista 16 vain viime vuonna. Kaiken kaikkiaan jokien ja järvien biologinen monimuotoisuus vähenee kaksi kertaa nopeammin kuin merillä tai metsissä maailmanlaajuisesti, kirjoittaa WWF yhdessä 16 muun organisaation kanssa raportissaan. "Makean veden kalat kärsivät kaikkialla maailmassa elinympäristöjensä massiivisesta tuhoutumisesta ja saastumisesta.

Tärkeimpiä syitä ovat vesivoimalaitokset ja padot, kasteluvedenotto sekä teollisuuden, maatalouden ja kotitalouksien aiheuttama saaste. Sitten on ilmastokriisin ja liikakalastuksen äärimmäiset seuraukset ”, sanoo WWF-joen asiantuntija Gerhard Egger. Raportin mukaan muuttavien makean veden kalakannat ovat laskeneet maailmanlaajuisesti 1970 prosenttia vuodesta 76 ja suurten kalalajien 94 prosenttia. "Missään muualla maailmanlaajuinen luonnollinen kriisi ei ole havaittavissa enemmän kuin jokiemme, järvien ja kosteikkojemme alueella", varoittaa Gerhard Egger.

Myös Itävallassa on erityisiä vaikutuksia. 73 alkuperäisestä kalalajista noin 60 prosenttia on uhanalaisten lajien punaisessa luettelossa - uhanalaisina, kriittisesti uhanalaisina tai jopa uhattuna sukupuuttoon. Täällä on jo kuollut seitsemän lajia - kuten ankeriaat ja suuret vaeltavat kalalajit Hausen, Waxdick ja Glattdick. ”Meidän on lopetettava massiivinen rakentaminen, liikakäyttö ja saastuminen. Muuten kalojen dramaattinen kuolema kiihtyy ”, WWF: n asiantuntija Gerhard Egger sanoo. WWF vaatii liittohallitukselta pelastuspakettia, joka kunnostaa joet ekologisesti, poistaa tarpeettomat esteet ja estää viimeisten vapaasti virtaavien jokien tukkeutumisen. ”Tämä edellyttää vahvoja luonnonsuojelukriteerejä uusiutuvien energialähteiden laissa. Uusilla voimalaitoksilla ei ole sijaa etenkään suojelualueilla ”, Egger sanoo.

Tuhansien tuhansien vesivoimalaitosten ja muiden esteiden aiheuttama jokien avoimuuden puute on yksi tärkeimmistä syistä kalakantojen romahtamiseen WWF: n mukaan. ”Kalojen on kyettävä siirtymään, mutta Itävallassa vain 17 prosenttia kaikista jokialueista katsotaan vapaasti virtaaviksi. Ekologiselta kannalta 60 prosenttia tarvitsee kunnostusta ”, kertoo Gerhard Egger. Lisäksi ilmastokriisi vaikuttaa vakavasti kaloihin. Korkeammat veden lämpötilat suosivat tautien leviämistä, aiheuttavat hapen puutetta ja minimoivat jalostuksen onnistumisen. Liian suuri epäpuhtauksien ja ravintoaineiden - hormonien, antibioottien, torjunta-aineiden, kadun viemäriverkkojen - panos vaikuttaa myös merkittävästi kalakantojen vähenemiseen.

Rakentaminen, salametsästys ja liikakalastus

WWF mainitsee raportissa useita esimerkkejä kalaan kohdistuvasta uhasta. Farakan padon rakentamisen jälkeen 1970-luvulla Intian Gangesin Hilsa-kalastus romahti 19 tonnin kalasadosta vain yhteen tonniin vuodessa. Laittoman kaviaarin salametsästys on tärkeä syy siihen, että sampi kuuluu maailman uhanalaisimpiin eläinperheisiin. Amur-joen liikasaaliit johtivat Venäjän suurimman lohikannan katastrofaaliseen vähenemiseen. Kesällä 2019 kutualueilta ei löytynyt enää keta-lohta. Rakentaminen, salametsästys ja liikakalastus vahingoittavat sekä kaloja että ihmisiä. Koska makean veden kalat ovat tärkein proteiinin lähde 200 miljoonalle ihmiselle maailmanlaajuisesti.

Huchen on erityisen uhanalainen Itävallassa. Euroopan suurin lohimainen kala löytyy vain noin 50 prosentista entisestä alueesta. Se voi lisääntyä luonnollisesti vain 20 prosenttiin. Hyviä kantoja tai suuria kehitysmahdollisuuksia on vain noin 400 kilometrillä jokea. Näistä vain yhdeksän prosenttia on tehokkaasti suojattu. Voimalaitoksia suunnitellaan myös Huchenin viimeisille vetäytymisalueille - kuten Mur ja Ybbs.

Lataa WWF:n raportti "Maailman unohdetut kalat": https://cutt.ly/blg1env

Kuva: Michel Roggo

Kirjoittanut WWF

Jätä kommentti