Raportti: Venäjän kaasun täydellinen luopuminen olisi taloudellisesti perusteltua

Kirjailija: Martin Auer

Miten Venäjän maakaasusta luopuminen vaikuttaisi Itävallan talouteen? Äskettäin julkaistu raportti Monimutkaisuuden tiedekeskus Wienissä nach1. Vastaus pähkinänkuoressa: havaittavissa, mutta hallittavissa, jos EU-maat tekevät yhteistyötä.

Itävalta tuo 80 prosenttia vuotuisesta kaasunkulutuksestaan ​​Venäjältä. EU:ssa noin 38 prosenttia. Kaasu voi yhtäkkiä epäonnistua joko EU:n tuontikiellon vuoksi tai siksi, että Venäjä lopetti viennin tai koska Ukrainan sotilaallinen konflikti vaurioitti putkistoja.

Raportissa tarkastellaan kahta mahdollista skenaariota: Ensimmäisessä skenaariossa oletetaan, että EU-maat tekevät yhteistyötä ratkaistakseen ongelman yhdessä. Toisessa skenaariossa oletetaan, että asianomaiset maat toimivat yksilöllisesti ja koordinoimatta.

Vuonna 2021 Itävalta kulutti 9,34 miljardia kuutiometriä maakaasua. Jos venäläistä kaasua ei ole, 7,47 miljardia puuttuu. EU voisi hankkia lisää 10 miljardia kuutiometriä olemassa olevien putkien kautta ja 45 miljardia kuutiometriä nesteytetyn maakaasun muodossa Yhdysvalloista tai Persianlahden valtioista. EU voisi ottaa varastoista 28 miljardia m³. Jos EU-maat tekisivät koordinoitua yhteistyötä, kustakin maasta puuttuisi 17,4 prosenttia aiemmasta kulutuksestaan. Itävallalle tämä tarkoittaa 1,63 miljardin m³:n miinusta tänä vuonna (1. kesäkuuta alkaen).

Koordinoimattomassa skenaariossa kaikki jäsenmaat yrittäisivät ostaa puuttuvaa kaasua kansainvälisiltä markkinoilta. Tällä oletuksella Itävalta voisi huutokaupata 2,65 miljardia kuutiometriä. Tässä skenaariossa Itävalta voisi kuitenkin itse luovuttaa varastonsa ja vetää 1,40 miljardia kuutiometriä lisää. Tässä skenaariossa Itävallalta puuttuisi 3,42 miljardia m³, mikä olisi 36,6 prosenttia.

Tutkimuksessa oletetaan, että 700 MW kaasuvoimaloista voidaan muuttaa öljyksi lyhyellä aikavälillä, mikä säästää noin 10,3 prosenttia vuotuisesta kaasunkulutuksesta. Käyttäytymismuutokset, kuten kodin huonelämpötilan alentaminen 1 °C:lla, voivat johtaa 0,11 miljardin m³:n säästöihin. Vähentynyt kulutus vähentäisi myös putkilinjan infrastruktuurin käyttöön tarvittavaa kaasua vielä 0,11 miljardia kuutiometriä.

Jos EU-maat tekevät yhteistyötä, Itävallasta puuttuisi ensi vuonna 0,61 miljardia m³, mikä olisi 6,5 prosenttia vuosikulutuksesta. Jos kukin maa toimisi omillaan, Itävallasta puuttuisi 2,47 miljardia kuutiometriä, mikä on 26,5 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta.

Kun suojatut asiakkaat (kotitaloudet ja voimalaitokset) on toimitettu, jäljelle jäävä kaasu kohdennetaan teollisuudelle. Koordinoidussa skenaariossa teollisuuden tarvitsisi vähentää kaasunkulutustaan ​​vain 10,4 prosenttia normaaliin verrattuna, mutta koordinoimattomassa skenaariossa 53,3 prosenttia. Ensimmäisessä tapauksessa se merkitsisi tuotannon laskua 1,9 prosenttia, pahimmassa tapauksessa 9,1 prosenttia.

Raportin mukaan tappiot olisivat huomattavasti pienemmät kuin Covid-19:n ensimmäisen aallon taloudelliset vaikutukset ensimmäisessä skenaariossa. Toisessa skenaariossa tappiot olisivat vertailukelpoisia, mutta silti pienempiä kuin ensimmäisen korona-aallon tappiot.

Kaasun tuontikiellon vaikutus riippuu suuresti toteutettavista vastatoimista. Keskeisinä kohdista raportissa mainitaan EU:n laajuinen kaasuntoimituspolitiikan koordinointi, valmistautuminen voimalaitosten vaihtamiseen muihin polttoaineisiin kesän aikana, kannustimet tuotantoprosessien vaihtamiseen, kannustimet lämmitysjärjestelmien vaihtamiseen, kannustimet investoida uusiutuvaan energiaan, kannustimet väestöä osallistumaan aktiivisesti kaasun säästämiseen.

Yhteenvetona raportissa todetaan: "Sodan aiheuttamien valtavien vahinkojen vuoksi EU:n laajuinen Venäjän kaasun tuontikielto voisi olla taloudellisesti kannattava strategia."

kansikuva: Boevaya mashina: Gazpromin päärakennus Moskovassa, Wikimedian kautta, CC-BY

1 Anton Pichler, Jan Hurt*, Tobias Reisch*, Johannes Stangl*, Stefan Thurner: Itävalta ilman venäläistä maakaasua? Kaasuntoimitusten äkillisen pysähtymisen odotetut taloudelliset vaikutukset ja strategiat niiden lieventämiseksi.
https://www.csh.ac.at/wp-content/uploads/2022/05/2022-05-24-CSH-Policy-Brief-Gasschock-Fin-Kurzfassung-DE.pdf.
Koko raportti:
https://www.csh.ac.at/wp-content/uploads/2022/05/2022-05-24-CSH-Policy-Brief-Gas-Shock-Long-Version-EN.pdf